Apua nuorisotyöttömyyteen

Tiistai 26.1.2010 - Leena Mantere

Pääministeri Matti Vanhanen keksi porkkanan, mutta kenelle? Nuorille, jotka löytävät itselleen työpaikan, hän sitä tarjoilee. Mutta eihän suurin ongelma liene siinä, etteivät nuoret etsisi töitä. Kannusteet sinänsä ovat hyvä asia, mutta toisiko seteli uusia työpaikkoja - niistähän on huutava pula? 

Seteliä tärkeämpiä ovat koulutustoiminta, työpajat ja erilaiset julkiset tai puolijulkiset harjoittelupaikat. Kaikkia osapuolia palvelevampaa olisi kädenojennus yrityksille, jotka työllistävät nuoria. Olisiko siis viisaampaa harkita työnantajille joko maksujen helpotuksia tai vaikka suoraa taloudellista tukea?

Onko medialla valtaa Lahdessa?

Maanantai 25.1.2010 klo 22:22 - Timo Räihä

Jokin aika sitten, kuten E-SS:sta saimme lukea tämän lehden toimittaja kyseli kaupunginvaltuutetuilta kenellä on valta Lahdessa? Ja vastaus kyselyn tuloksena oli, virkamiehillä.

Onko sitten medialla, tässä tapauksessa tarkoitan lehdistöllä valtaa ja valtaa ohjata, tiedottaa tässä kaupungissa kuten se haluaa? Ja miten nämä kaksi lehteä, siis E-SS sekä Uusilahti-lehti tätä tiedotusvaltaansa käyttää, koska nämä kaksi lehteä nyt lähinnä tiedottaa, Lahden politiikasta ja sen tuloksista, tai tuloksettomuudesta.

Medialla on mielestäni suuri valta Lahdessa ja se käyttää sitä. Itse nyt vuoden toimittuani kaupunginvaltuustossa ja seurattuani lehtien tiedottamista kaupunginvaltuustossa sekä -hallituksessa käsiteltävien asioiden julkaisemisessa ja niiden tuomisesta toimittajien välityksellä lukijoiden silmien eteen luettavaksi,olen myös huomannut että kulloinkin paikalla olevalla toimittajalla on "valtaa" tehdä valtuustossa, ja hallituksessa käsitellyistä asioista ja niiden julkaisemisesta sellaisen kun itse haluaa. Tuoda niiden puolueiden valtuutettujen kommentit, esitykset ja mielipiteet esiin jotka he kokevat tärkeiksi kirjoituksissaan. Valtaahan tämäkin on ja sen käyttöä, eikö?

Eli loppukommenttina totean, medialla tässä tapauksessa lehdistöllä on valtaa yllättävän paljon Lahdessa ja se käyttää sitä.

Timo Räihä, kaupunginvaltuutettu KD

Kaupunginvaltuuston päätös

Tiistai 19.1.2010 - Leena Mantere

Lahden kaupunginvaltuusto päätti eilen kolme ja puolitunti kestävässä kokouksessaan äänin 30-29, että torin ja sen lähialueiden asemakaavaa muutetaan. Tämä muutos mahdollistaa nyt siis myös toriparkin rakentamisen, mutta ei ole rakentamispäätös, vaikka jotkut sen haluavatkin niin tulkita.

Valitettavan useassa puheenvuorossa korostui kovin kapea-alaisesti juuri tämän hetken tilanne: Tarvitsenko itse parkkipaikkaa ja löydänkö sen tarvittaessa. Kuitenkin päätöksiä teemme usein, niin kuin tässäkin tapauksessa, pitkää aikaväliä ajatellen.

On luonnollista, että esimerkiksi ympäristökysymykset ja liikennejärjestelyt keskusteluttavat tavoitellessamme kävelypainotteisempaa keskustaa. Yksityisautoilun vähentymiseen ja julkisen liikenteen kehittymiseen on syytä panostaa. Pakkokeinoja pidän kuitenkin aina huonoina vaihtoehtoina. Valinnan vapaus tulee kuntalaisella olla.

Hankaloittamalla kohtuuttomasti yksityisautoilun mahdollisuuksia en usko jalankulun ja pyöräilyn suosion kasvavan. Erilaisiin tilanteisiin tarvitsemme erilaisia liikkumismuotoja ja –välineitä, ja parkkivaihtoehdoista suosin huomattavasti mieluummin henkilöautoille maanalais- kuin kadunvarsipysäköintiä.

Viime vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian, johon liittyy visio tulevaisuudesta. Visio on tahtotila, jota kohti haluamme kaupunkiamme kehittää: ”Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki”. Olemme strategiassamme sitoutuneet mm. kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoden 1990 tasolta vuoteen 2025 mennessä.

Meidän on tärkeää huolehtia siitä, että yhdyskuntarakenteemme on kestävän kehityksen mukainen. Meillä tulee olla erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä hyvine lipputukimuotoineen ja toimiva kevyenliikenteen reitistö, mutta myös yksityisautoilun mahdollisuus tulee säilyä.

Ajattelen, että tekemämme päätös ei ole ristiriidassa strategiamme kanssa. Mielestäni nyt hyväksytty asemakaava ei tue sellaista elinvoimaisuuden kasvua ja kehitystä, mikä jättää huomiotta kestävän kehityksen sitoumukset. Onhan täysin mahdollista, että 10-20 vuoden kuluttua maan alla oleva parkkihalli onkin sähköautojen lataus- ja parkkipaikka, ilman hiilidioksidipäästöjä ja muita ekologisesti merkittäviä rasitteita.

Elinvoimainen ja toiminnallinen kaupunkikeskusta on elintärkeä. Vetovoima ei kasva betonoimalla nykytila. Koska keskustan kiinteistöjen mahdollisen täydennysrakentamisen, yrityselämän ja kaupan turvaamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa lisää pysäköintitilaa ja velvoitepysäköintipaikkoja, kaupungilla on nyt tehdyn päätöksen mukaan laajemmat mahdollisuudet lähteä niitä osoittamaan.

Mikäli parkkitarve tulevaisuudessa on vieläkin suurempi kuin nyt osaamme arvioida, on hyvä, että aiemmin hyväksytty Ranta-Kartanon asemakaavamuutos mahdollistaa myös pysäköintilaitoksen rakentamisen alueelleen.

Ja mikä tärkeintä: rakennetaan tulevaisuudessa pysäköintilaitoksia sitten mihin ja kuinka paljon tahansa tapahtuu rakentaminen ensisijaisesti tarvitsijoiden kustannuksella, ei kaupungin verorahoin.

Yrittäjän tukemisesta

Lauantai 16.1.2010 - Marjo Loponen

Paikallinen Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti tällä viikolla Lahdessa koulutettujen yrittäjäsijaisten jääneen ilman työtä. Yrittäjämieheni kommentoi juttua tuoreeltaan sanomalla että tuotakin projektia vaivaa sama ongelma kuin muutakin työllistämistä ja yritysten tukemista. Häntä lainatakseni "yrittäjällä, jolla on aikaa selvittää tuokin paperisota, ei ehkä ole tarvetta lisäväen palkkaamiselle".

Kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tulee laskea. Kynnys ei muodostu työntekijälle maksettavasta palkasta, vaan palkan sivukuluista ja siitä paperisodan määrästä, joka työntekijän palkkaamisen seurauksena syntyy. Yhden henkilön palkkaamalle työnantajalle koituvat kaikki samat työnantajavelvoitteet kuin suuryrityksellekin. Verojen, sosiaaliturvamaksujen, TyEL-maksujen, vakuutusten ja työehtosopimusten viidakossa vaikkapa hierojana tai kampaajana yrittävä on helisemässä. Sama ongelma koskee myös ensimmisen työntekijän pakkkaamiseen saatavan tuen hakemista. On paljon helpompaa myydä vähän ei-oota, kuin saada yliote työnantajavelvoitteista.

Pienyrittäjiä on maassamme 100.000. Jos jokainen näistä työllistäisi yhden nuoren, saisimme saman verran nuoria työelämän syrjään kiinni. Onko työnantajavelvoitteiden viidakon ylläpitäminen tätä tärkeämpää? Työllistämisen kynnys tulee laskea niin alas, että kisälli voi palkata oppipojan vuodeksi, pariksi maksamalla palkan ja vähentämällä siitä verot. Yhteiskunta häviäisi jonkun verran euroja - mutta nuori saisi töitä, ja ammattitaidon, jolla pärjäisi elämässä myöhemminkin.

Toriparkki yksityisillä rahoilla

Perjantai 15.1.2010 - Marjo Loponen

Kaupunginvaltuutettujen yksi tärkeä tehtävä on mahdollistaa kaupunkimme kehittäminen. Ensi viikolla valtuuston käsiteltäväksi tulevassa torialueen kaavassa päätämme siitä, sallimmeko jonkun tahon rakentavan torinaluspysäköintilaitoksen vastaamaan keskusta-alueen kasvaviin pysäköintitarpeisiin. Kaavapäätöksessä emme päätä kaupunkina lähteä rakentamaan toriparkkia kaupunkilaisten rahoilla. Sitä ei edes esitetä.

Päätämme siitä, sallimmeko laitoksen rakentamista yleensä - yksityisilläkään varoilla. Samaa kaupungin kehittymistä ovat olleet esimerkiksi Terran, Prismojen tai Kärkkäisen rakentumiset. Torialueen kaava tähtää siihen, että myös torin alue pysyisi elinvoimaisena.

Jos hyväksymme kaavan, voimme katsoa, kiinnostuuko yksityinen sektori pysäköintilaitoksen rakentamisesta. Itse kannatan kaavan hyväksymistä ja pysäköintilaitoksen rakentamista pääasiassa yksityisillä varoilla.  Kaupungin taloutta on pidettävä tiukalla, mutta yksityiset sijoitukset kaupunkiimme ovat enemmän kuin tervetulleita. Jokainen rakentamiseen käytetty miljoona tuo 17 rakennusmiehelle työtä vuodeksi.

Kaupungin tärkein tehtävä on huolehtia kuntalaisille kuuluvista palveluista, mutta myös siitä, että elinkeinoelämälle ja yksityiselle sektorille annetaan mahdollisuudet kasvuun ja investointeihin. Siten pystymme turvaamaan palvelut tulevaisuudessakin.

Kävelykasut ja keskusta-alueen eheytys Lahdessa

Torstai 14.1.2010 - Jami Lyyra

Minä kuulun ryhmään ihmisiä, jotka ajattelevat kriittisesti kävelykaduista Lahdessa. Olen osan keskustan yrittäjien kanssa samaa mieltä, että Lahti ei ole malliltaan kävelykatukaupunki. Minä en käsitä mitä hyötyä on rakentaa kävelykatuja esim. Rautatienkadun ylämäkiin, jossa on kaikenlisäksi tavaratalon huoltoliikenne päivittäin? Tämän osuuden hyödyntäminen lähesmahdotonta jyrkän profiilin vuoksi. 

Olen useita kertoja kävellyt kävelykaduilla Jyväskylässä, Oulussa sekä Rovaniemellä. Oulussa tuo ratkaisutoimii hyvin, koska Rotuaari on malliltaan tasainen ja kapeahkokatu. Sitä reunustavat monenlaiset kahvilat, ravintolat ja erikokoiset kaupat. Vaikutelma on hyvin idyllinen. Olen pohtinut olisiko Lahdessa olemassa vastaavanlaista katuosuutta, mutta sellaista ei ole. Lähimpänä ovat Hämeenkatu Vesijärvenkadun ja Rauhankadun välinen osuus, mutta kiinnostaisiko tämä lahtelaisia kuluttajia tai onko siitä hyötyä keskustan eheyttämisen kannalta on eriasia. Jos kävelykatu johonkin täytyy saada, niin mielestäni yksi harkinnan arvoinen paikka olisi Vapaudenkatu välillä Torikatu Vesijärvenkatu. Mutta tässä ongelmaksi tulee joukkoliikenteen järjestäminen keskustan alueelle, ellei sitä siirretä kokonaan Aleksanterinkadulle, joka ei ajatuksena olisi yhtään huono. Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi on mielestäni kaikkein hulluin ja huvittavin ajatus, jota Lahdessa ollaan esitetty. Sehän tunnelmaltaan sama kuin kävelisi lentokentällä.

Mutta Lahdessa tulisi nopeasti saada aikaan selkeä suunnitelma keskustan eheyttämisestä sekä siihen tarvittavista rakennushankkeista. Mielestäni Ranta-Kartanon kaavan kilpailutus tehtiin ihan väärään aikaan. Tämä olisi pitänyt tehdä vasta sen jälkeen kun mahdolliset toriparkit, matkakeskukset yms. toteutuminen olisi kaavalla päätetty. Nykyinen Lahden keskustan "eheytys", kun ampuisi yöllä haulikolla ja aamulla sitten katsottaisiin mitä saatiin saaliiksi. Nyt tehdään yksittäisiä ratkaisuja ja sen jälkeen katsotaan mitä saatiin aikaiseksi onko se keskustanalueen eheytys vai tuho?