Ainoa pysyvä on muutos

Perjantai 26.3.2010 - Leena Mantere

Valtiovarainministeriö edellytti huhtikuussa 2009, että 20 Suomen suurinta kuntaa valmistelevat omat tuottavuusohjelmansa. Näin on tehty. Lahdessa homma laitettiin käyntiin jo viime valtuustokauden lopulla, hieman eri työnimellä tosin.

Nyt valmistunut versio on esitelty valtuutetuille ja julkisuuteen. Tunteet ovat jälleen kerran ristiriitaiset, luonnollisesti. Yksi tykkää, toinen ei. Poliittisen kartan vasemmalla nähdään esitetyt toiminnot juustohöylä -säästöinä ja palvelujen kurjistamisena. Oikea laita taas peräänkuuluttaa rivakampia toimia ja muut säätää siitä välistä.

Mitä tekee media? Välittääkö julkinen sana objektiivista tietoa? Luoko se siltaa kuntalaisten ja päättäjien välille, jotka muuten kaikki ovat samoja lahtelaisia? Löytyykö uutisoinnista mitään positiivista? No, eipä löytynyt.

Tiedän, ettei media tee yhteistyötä eikä harrasta alueen edunvalvontaa, mutta kysyn silti. Kysyn yhä, miksi ei? Miksi lietsoa puoliksi tyhjää lasia, kun vaihtoehtona on puoliksi täysinäinen? Tulevaisuuden haasteissa on vaikeuskerrointa riittämiin, ketä hyödyttää maalata aina mustimmalla pensselillä?

Lahden Radio uutisoi aiheesta otsikolla: ”Lahden tuottavuusohjelma on keskeneräinen ja tehoton.” Mutta kuinka kummassa useampaa vuotta kattava suunnitelma voisi olla täysin valmis? Ihmettelen myös, millä kristallipallolla tsuumattuna voidaan suunnitelmat todeta tehottomiksi jo etukäteen?

Suureen ääneen vaaditaan, että tarttis tehdä jotain. Sitten, kun esityksiä tehdään, alas ampujia kyllä riittää. Milloin on valmistelu vääriin, väärään aikaan, tai väärät ihmiset – virkamiesvalmistelusta puhumattakaan.

Tuottavuusohjelmankin tulisi samanaikaisesti olla lyhyt, mutta kattaa kuitenkin kaikkien näkemykset ja painotukset.

Jokainen päättäjä tietää, että tulevina vuosina tarvitaan kaikki pelimerkit käyttöön. Ei riitä mikään toimenpide yksinään. Joudutaan korottamaan veroja, hinnoittelemaan uudelleen palvelumaksuja, ottamaan lainaakin, ja lisäksi toimintojen tuottamistapoihin on etsittävä uusia ratkaisuja.

On todella epävarmaa pystytäänkö palvelut pitämään nykyisen tasoisina, työntekijöiden määrän laskiessa.Uudenlaiset toimintamallit, kuten matalankynnyksen terveyskioskit, ovat tervetulleita, mutta eivät nekään yksin ratkaise lähes mahdottomuuden yhtälöä. Menot kasvavat roimasti vauhdikkaammin kuin tulot.

Toimintoja joudutaan karsimaan ja keskittämään sekä tarpeetonta omaisuutta myymään. Kaikkea emme voi säilyttää ja saada hieman lisääkin - mutta ei maailma tähän kaadu. Perusviestin pitää olla toivoa luova ja vaihtoehtoja tarjoava. Eihän tässä muuten mitään järkeä ole.

Muutoksia maailman menossa tapahtuu. Ollaan muutosprosesseissa mukana mieluummin ennakkoon varautuen, suunnitellen ja yhdessä sovitellen, kuin kaikkea uutta vastustaen tai toivottomuuteen vajoten. Tämä maa on aina selvinnyt vaikeistakin ajoista ja selviää vastakin.

Perhepoliittinen ohjelma

Sunnuntai 14.3.2010 - Marjo Loponen

Olen päivittänyt viime viikkoina puolueemme perhepoliittista ohjelmaa, joka on vuodelta 2006. Koko ohjelmaa ei tässä vaiheessa kirjoiteta uusiksi, mutta se saatetaan ajan tasalle niin faktojen kuin tavoitteidenkin osalta.

Yksi mieleisimmistä vaiheista ohjelmaa kirjoittaessa on ollut jo toteutuneiden tavoitteiden yli vetäminen ohjelmasta. Niitä on ollut yllättävän monta! Edellisessä ohjelmassamme esitimme mm. opintotuen lapsikorotusta, lapsilisien sitomista indeksiin, minimiäitiyspäivärahan nostamista työttömyysetuuden tasalle ja perintöveron kevennystä alaikäisille lapsille. Näistä kaikista on jo päätökset tehty. Vaikka oppositioasemassamme joudumme katsomaan vierestä, kun muut ottavat kunnian asioiden muuttamisesta esityksemme mukaan, ilo on silti suuri, kun asiat menevät oikeaan suuntaan.

Uuteen ohjelmaan riittää edelleen kirjoitettavaa, sillä lapsiperheiden tilanteen parantamiseksi on vielä paljon tehtävää. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä huomaamaan, ettei tähän asti tehty työ ole mennyt hukkaan.

Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö

Torstai 11.3.2010 - Timo Räihä

Eduskunnan kyselytunnilla Bjarne Kalliksen esiin-
tuoma kysymys alaikäisten alkoholin käytöstä sekä
siitä kenen on vastuu, pallotteli oikeusministeri 
Brax palloa ministeri Holmlundille, hän poliisille ja 
yksityisille kansalaisille. Kalliksen kysymys pohjau-
tui lähiaikoina nuoren 17-vuotiaan pojan meneh-
tyneen, lumihangesta löytynyt ruumis. Kovin ke-
vyesti tuo kysymys jälleen kerran ohitettiin 
eduskunnassa.

Realiteetti kuitenkin on se, että koko ajan, viikon-
lopun lähestyessä alkoholiliikkeiden ympärille 
ilmestyy alaikäisiä. Alaikäiset antavat hakuja 
(siis antavat jonkun euron sellaiselle vastuutto-
malle täysi-ikäiselle ihmiselle, joka näin välittää 
laittomasti alkoholia nuorelle / nuorille) ja seu-
raukset saattavat olla katastofaaliset, kuten 
edellä mainitun alaikäisen pojan kohdalla.

Siis kenen on vastuu, kuuluu vakava kysymys? 
Minun mielestäni meidän kaikkien ihmisten.

Pääministerin terveysrahasto

Sunnuntai 7.3.2010 - Leena Mantere

Kuntaliitto on ehättänyt ensimmäisenä tyrmäämään pääministerin esityksen terveysrahastomallista. Rahankeruun tapamuutosta pidetään epärealistisena ratkaisuna kuntien terveydenhuollon ongelmiin.

Vanhanen esittää mallia, jossa kuntien, valtion ja Kelan terveydenhuoltoon käyttämät rahat pantaisiin yhteen ja siitä kassasta ostettaisiin palvelut kansalaisille. Terveydenhuollon kustannukset tasattaisiin valtakunnan tasolla.

Vanhasen esitys on sinänsä hyvä, koska uudistustarve on ilmeinen. Syrjäseutujen ja ikääntyvien asukkaiden kuntien on tulevaisuudessa nykyistäkin vaikeampi tarjota asukkailleen terveyspalveluja. Kuntien vaikea taloustilanne ja terveyspalveluiden ongelmat tarvitsevat ratkaisuja.

Kuntia kannustetaan voimakkaasti kuntaliitoksiin ja muuhunkin tiiviimpään yhteistyöhön, mutta riittääkö sekään? Yhteiskunnan velvollisuudet nykyisellä palvelurakenteella ovat jo niin mittavat. On vaikea kuvitella yksin rahaston perustamisen olevan ratkaisu.

Se, etteivät kunnat ole tasavahvoja hoitamaan terveyspalveluja on todellinen haaste ja edellyttää perinpohjaisempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Tiedottamisen taito Lahdessa

Torstai 4.3.2010 - Timo Räihä

Toimittuani nyt hieman reilut toista vuotta Lahden 
kunnallispolitiikassa olen tullut entistä vakuuttu-
neemmaksi siitä kuinka tärkeätä on lahtelaisten 
virkamiesten, politiikkojen ja päättäjien hyvä 
asioiden valmistelu sekä niiden oikeanlainen sekä 
asiallinen tiedottaminen kaupunlaisille. Oli sitten 
kysymyksessä toriparkki, Teivaalan kylpylähotelli, 
Lahden liikennevisio tai jokin muu tulevaisuuteen 
tähtäävä uudistus Lahdessa. 

Tavallinen kansalainen, tässä tapauksessa lahte-
lainen lukee asioita erilailla kun jokapäivä työkseen 
tekevä virkamies, jolle monet asiat ovat itsestään 
selviä, sitä vastoin ei suinkaan tavalliselle 
lahtelaiselle. Tämä oikeanlainen tiedottaminen on 
senkin takia äärimmäisen tärkeätä, koska sillä 
voidaan välttää monta väärinkäsitystä, väärinym-
märrystä. Kun lahtelainen veronmaksaja, joka 
käytännössä kuitenkin on se rahoittaja joka mah-
dollistaa, että pyörät saadaan pyörimään tässä 
kaupungissa, tai sitten ei voi kunnolla perehtyä 
kyseisiin asioihin, uudistuksiin, uskon heidänkin 
ymmärtävän ettei kehitystä voi jarruttaa, vaan 
Lahden kaupungin on kehityttävä, ja uudistuksia 
on tapahduttava, jotta Lahtikin kehittyy kaupungiksi 
joka on vetovoimainen ja sellainen, että täällä on 
kaikkien hyvä olla ja elää. 

Tässä todellakin perään tulevaisuudessa kaupun-
gimme em. vastuunkantaja ryhmiltä lisää avoi-
muutta ja selkokieltä.